Lohkoketju

Päivitetty

Mikä on lohkoketju ja miten se liittyy kryptovaluuttaan? Tästä löydät tärkeimmät perustiedot lohkoketjuteknologiasta ja siitä, mitä sinun pitäisi ymmärtää ennen kuin aloitat sijoittamisen kryptovaluuttoihin.


Mitä on lohkoketju

Lohkoketjua on vaikeaa ymmärtää, jos ei ole ikinä ollut tekemisissä digitaalisen informaation käsittelyn tai tietotekniikan kanssa.

Krytpovaluutoissa alkuun pääsemiseksi ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää lohkoketjuteknologiaa juuria myöten, vaan riittää, että ymmärtää perusasiat.

Tämä sivu kuvaa lohkoketjuteknologiaa mahdollisimman selkeästi ja aloittelijaystävällisesti. 

Mikä siis on lohkoketju?

Lohkoketju (englanniksi Blockchain) on sellainen teknologia, joka hajauttaa tietoa toisiinsa linkittyviksi lohkoiksi. Voidaan myös sanoa käänteisesti niin, että lohkoketju on sähköinen kirjanpito eli lista tapahtumista, jotka pakataan yhteen lohkoksi. Tällaiset lohkot liitetään olemassa olevaan ketjuun ja näin syntyy lohkoketju eli blockchain. 

Lohkoketjuteknologiassa data on tallennettuna käytännössä lähes jokaiselle verkkoa pyörittävälle palvelimelle. Näitä palvelimia kutsutaan nimellä node. Mitä enemmän palvelimia lohkoketjuun kuuluu, sitä turvallisempi tämä lohkoketju on.

Lohkoketju mahdollistaa tiedon tallentamisen ja säilyttämisen niin, että sisältöä ei tallentamisen jälkeen voida enää muuttaa, tai jos muutetaan, niin siitä jää jälki. Tämän ansiosta lohkoketjuteknologia on hyvin tietoturvallista ja mahdollistaa luottamuksen rakentamisen tuntemattomien tahojen välille ilman kolmansia osapuolia.

Jotta sinun olisi helpompaa ymmärtää mitä tämä tarkoittaa, alla on kuva lohkoketjun rakenteesta

Kuten kuvasta voi huomata, lohkoketju koostuu tapahtumista, jotka pakataan yhdeksi kokonaisuudeksi ja liitetään olemassaolevaan lohkojen ketjuun. Lohko sisältää aina tuoreen tapahtumasarjan ja edellisen lohkon tiivisteen, joka sisältää sen lohkon tapahtumasarjan ja sitä edeltävän lohkon tiivisteen. Tällä tavoin lohkojen tiivisteet kuvaavat aina peräkkäisten lohkojen toisiinsa liittymisen. 

Lohko liitetään lohkoketjuun (eli hajautettuun tapahtumarekisteriin) vasta sen jälkeen, kun lohkon tapahtumien oikeellisuus on varmistettu luottamusmenettelyllä, lohko tapahtumineen muuttuu todeksi sekä saa aikaleiman.

Tämä yllä kuvattu lohkoketjun rakenne tarkoittaa sitä, että jos jonkun lohkot tieto muutetaan, lohkon tiiviste muuttuu eikä kaikkien seuraavien lohkojen tiedot pidä enää paikkaansa eli peukaloinnista jää jälki. Mutta pelkästään tämän rakenteen olemassaolo ei estä lohkojen peukalointia. Koska nykyaikaiset tietokoneet ovat niin nopeita, että kykenevät laskemaan ja peukaloimaan tuhansia tiivisteitä sekunneissa, tarvittiin konsensusalgoritmeja. Konsensusalgoritmeistä voit lukea lisää artikkelin lopussa. 

Eri kryptovaluutat toimivat eri lohkoketjuilla

Kryptovaluuttoihin sijoittaessa on hyvä ymmärtää, että eri kryptovaluutat toimivat eri lohkoketjuilla. Eri lohkoketjuja on siis useita erilaisia. 

Lohkoketjuja on yhtä paljon kuin olemassaolevia kryptovaluuttakolikoita (Coins). Eli toisin sanoen on olemassa kryptovaluuttoja, jotka ovat jo itsessään alustoja, joilla on omat erilliset lohkoketjut. Näitä ovat esimerkiksi Ethereum, Tron ja Solana. Näiden valuuttaa (ETH, TRX ja SOL) kutsutaan kolikoiksi (englanniski Coins). Eli kolikot pyörivät omalla lohkoketjullaan.

Näiden lisäksi on olemassa kryptovaluuttoja, jotka käyttävät olemassa olevia lohkoketjuja. Näitä kutsutaan rahakkeiksi eli tokeneiski (enkganniksi Tokens). Esimerkiksi metaversepelin The Sandbox rahake eli token nimeltä SAND pyörii Ethereumin lohkoketjulla. 

Usein näkee myös termin Native token eli suomeksi Natiivi token, joka on aloittelijalle hiukan harhaanjohtava termi. Natiivi token tarkoittaa lohkoketjun omaa kryptovaluuttaa eli kyseessä on Coin eli kolikko.

Kolikot (Coins) ovat siis lohkoketjun juuritason valuuttoja, joita käytetään pitämään lohkoketju toiminnassa. Kun taas rahakkeet (Tokens) ovat luotu lohkoketjuverkoston päälle mahdollistamaan erilaisten protokollien ja sovellusten rakentamisen. 

Käytetään esimerkkinä Ethereumia.  Ethereum -lohkoketjun alkupeäristä kolikkoa ETH:tä käytetään mm. lohkoketjun sisällä tapahtuviin siirtomaksuihin ja louhintapalkkioihin eli se on lohkoketjun toimintaa mahdollistava valuutta. 

Ethereum lohkoketjun protokolla on juuri sellainen, että se mahdollistaa äsken mainitun lisäkerroksen rakentamisen alkuperäisen lohkoketjuverkoston päälle. Tämän toiminnon puolestaan mahdollistaa Ethereumin token -standardi ERC-20. Eli ylempänä mainittu rahake SAND on ERC-20 -standardin token eli puhekielellä ilmaistuna SAND pyörii Ethereumin lohkoketjulla.

Miksi näillä standardeilla on merkitystä?

Kun kryptovaluuttoihin aletaan sijoittamaan, törmätään usein lauseisiin “Ethereum verkosto on liian kallis” tai “Ei kannata ostaa tätä kryptovaluuttaa, koska se on ERC-20”. Nämä lauseet ovat aloittelijalle todella hämmentäviä ja kryptisiä. Ottamatta kantaa yllä oleviin väittämiin laajasti, on hyvä avata asiaa hiukan. Eli mistä on kyse?

Jokaisella lohkoketjulla on siis oma token -standardi (ja joskus jopa useampia). Isoimpia ja tunnetuimpia token standardeja ovat ERC-20:n lisäksi BEP-20 (BSC eli Binance Smart Chain) ja TRC-20 (TRON lohkoketju). Näillä standardeilla on paljon eroja, mutta puhutuin ero liittyy siirtomaksuihin. Verrattuna ERC-20:een, BEP-20:ssa on paljon edullisemmat siirtomaksut. Suurin syy tähän on se, että BSC -verkko toimii Proof-of-Stake (PoS) mallilla. Näillä siirtomaksuilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, jos sijoitat kryptovaluuttoihin pitkäaikaisesti. Jos kryptovaluutalla treidataan tai käydään muuta kauppaa, standardeilla ja siirtomaksuilla on iso merkitys. 

Kuka ylläpitää näitä lohkoketjuja?

Lohkoketjuja ylläpitävät louhijat tai validaattorit. Louhijat eivät ole luonnollisia henkilöitä vaan erittäin tehokkaita tietokoneita, jotka käytännössä mahdollistavat hajautettujen lohkoketjujen olemassaoloa. Nämä louhintatietokoneet kilpailevat keskenään siitä, kuka saa ensimmäisenä ratkaistua haastavan matemaattisen funktion ja luotua uuden lohkon tiettyyn lohkoketjuun. Tahot, jotka omistavat nämä tehokkaat tietokoneet saavat louninnasta palkkion korvauksena tietokoneensa tehon luovuttamisesta lohkoketjun ylläpitotyöhön. Louhintapalkkio on ominaisuus, joka on ohjelmoitu lohkoketjuun. Näin toimii lohkoketjun ylläpito Proof-of-Work -mallissa. Proof-of-Stake -mallissa lohkoketjua ylläpitävät validaattorit.

Decentralization eli hajautus

Kryptovaluuttamaailmassa ei voi olla törmäämättä termiin decentralization (suomeksi desentralisaatio tai hajautus). Desentralisaatio on lohkoketjuteknologian tärkeimpiä ominaisuuksia. Tavallaan asia on jo tullut esille artikkelin alussa, mutta pyhitetään tälle asialle kuitenki oma lyhyt kappale. 

Desentralisaatiossa verkon dataa ei ylläpidä mikään tietty taho, vaan verkko toimii vertaisverkon periaatteella (Peer-to-Peer tai P2P network). Data on tallennettuna lohkoketjuverkkoa pyörittäville palvelimille, joita kutsutaan nodeksi (solmuiksi). Näin lohkoketjulla ei ole keskuspalvelinta, jota lamauttamalla ketjun toimintaa voitaisiin estää. Eli desentralisaation ansiosta lohkoketjulla ei ole yhtään kriittistä pistettä, jonka hakkerointi voisi häiritä ketjun toimintaa.

Kaikki kryptovaluutat eivät kuitenkaan ole yhtä paljon hajautettuja, koska optimaalisen hajauttamisen saavuttaminen vähentää verkon suorituskykyä. Lohkoketjuprojektit pyörivät kolmen ydinkonseptin ympärilla: hajauttaminen, skaalautuvuus (lohkoketjun kyky käsitellä yhä kasvavia määriä tapahtumia) sekä turvallisuus ja on huomattu, että lohkoketju ei voi olla täydellisesti hajautettu, skaalautuva ja turvallinen yhtä aikaa. Tätä dilemmaa kutsutaan nimellä Blockchain Trilemma. Sen mukaan lohkoketju voi olla hyvin hajautettu ja turvallinen, mutta ei niin hyvin skaalautuva. Tai hyvin skaalautuva ja turvallinen, muttei niin hyvin hajautettu. Eli yksi näistä kolmesta konseptista aina kärsii. 

Lohkoketjun turvallisuus riippuukin mm. siitä, mitkä ydinkonseptit ovat korostettuna sen toiminnassa.

Ja lopuksi muutama sana Proof-of-Stake ja Proof-of-Work -algoritmeistä.

Proof-of-Work ja Proof-of-Stake

Proof-of-Work ja Proof-of-Stake ovat konsensusalgoritmeja, jotka ylläpitävät lohkoketjun eheyttä ja turvallisuutta. Jotta nämä olisi helpompaa selittää, avataan hiukan konsensusalgoritmia.

Konsensusalgoritmi on algoritmi, joka määrittää tietyn lohkoketjun/kryptovaluutan konsensuksen eli ns. yhteisymmärryksen tai yksimielisyyden. Muistatko, kun puhuttiin verkkoa ylläpitävistä palvelimista eli nodeista? Käytännössä konsensus tarkoittaa siis sitä, että nämä verkkoa ylläpitävät palvelimet ovat yhtä mieltä siitä, mikä data on oikeaa ja mikä virheellistä. 

Proof of Work (PoW) tarkoittaa, että konsensus saadaan aikaan työn avulla ja se vaatii toimiakseen tehokkaita louhintakoneita. Esimerkiksi Bitcoin ja Litecoin noudattavat tätä konsensusta. PoW toimii niin, että louhijat keräävät lohkoketjun transaktiot yhteen ja rakentavat niistä uuden lohkon. Nämä louhijakoneet kuluttavat paljon sähköä ja tämä on muodostunut PoW -infrastruktuurin ongelmaksi. Tästä johtuen vaihdoehdoksi PoW:lle on kehitetty uusi malli nimeltään Proof of Stake (PoS). Tosiasia kuitenkin on, että vaikka PoW -mallissa on energiankulutukseen liittyviä haasteita, se on kaikista turvallisin konsensusalgoritmi. Tämä on yksi syy siihen, miksi Bitcoinilla on niin vakaa asema kryptomarkkinoilla.

Proof of Stake -mallissa ei ole louhijoita vaan verkkoa ylläpitävät validaattorit. Ne lukitsevat kryptovaluuttoja lohkoketjun ylläpitotyöhön eli steikkaavat kryptovaluuttoja. Tämä toimintatapa ei vaadi suuria energiamääriä. Lisäksi tämä malli mahdollistaa matalampia siirtomaksuja sekä nopeampia kryptovaluuttasiirtoja, koska verkon skaalautuvuus on parempaa kuin PoW -mallissa. Suurin osa uusista markkinoille tulleista kryptovaluutoista noudattavat PoS -konsensusta. 

On olemassa myös muita konsesnusalgiritmeja, ja jokaisella on oma toimintaperiaate. Näitä ovat mm. Proof of Capacity (PoC), Proof of Activity (PoA), Proof of Burn (PoB) ja Proof of Elapsed Time (PoET).

Yhteenveto

Aloittelevan kryptovaluuttasijoittajan on siis tärkeää ymmärtää ja sisäistää seuraavat perusasiat:

– Lohkoketju on teknologia, joka mahdollistaa tiedon tallentamisen ja säilyttämisen niin, että sisältöä ei tallentamisen jälkeen voida enää muuttaa. Kryptovaluutat perustuvat tähän teknologiaan.

– Lohkoketjujen rakenteet ja toiminta eroavat toisistaan riippuen siitä, mitä konsensusalgoritmia näissä käytetään.

– Eri kryptovaluutat toimivat eri lohkoketjiolla.

Näiden perustietojen pohjalta voit lähteä tutustumaan erilaisiin kryptovaluuttoihin. Mutta ennen kuin sukellat kaninkoloon, lue artikkeli Sijoita kryptovaluuttaan turvallisesti. On todella tärkeää osata tunnistaa huijausyritykset, joita kryptovaluuttamaailmassa esiintyy laajasti ja todella monessa eri muodossa.

Kryptokoulu ei tarjoa sijoitusvinkkejä, vaan koulutustarkoituksessa annettavaa tietoa. Kryptovaluutat ovat korkean riskin sijoituskohde, tutustuthan huolella riskeihin ennen sijoittamista kryptovaluuttoihin.

© Kryptokoulu.com. Kaikki oikeudet pidätetään